28.2.2020

Kantria ison kiven juurelta

Kantriterveiset suomalaisen kulttuurin kunniaksi.
Tätä löytyy lisää illan - tai muun ajan - ohjelmaksi soolona ja duona.

Soita 0443378572 tai meilaile lehtonenasko@gmail.com

Video





23.2.2020

Toinen mielipide

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 23.2.2020


Grace rakastaa työtään elinsiirtokoordinaattorina sydneyläisessä sairaalassa. Marcus on häikäisevän komea kirurgi, jonka sydän on täynnä tuskaa. Voisiko Grace voittaa hänen sydämensä?
Vaikka äkkiseltään voisi luulla, edellinen ei ole peräisin hallituksen sote-uudistuksen papereista. Se on lukemaan houkutteleva tiivistelmä Emily Forbesin lääkäriromaanista Avaa lukittu sydän.
Nokkelimmat jo hoksasivatkin, että meillä Grace ei koordinoisi elinsiirtoja niin kuin Australiassa, missä oikeille paikoilleen siirrettävää riittää, kun ihmiset kulkevat pää alaspäin, vaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta.
Siinäkin hommassa voi toki törmätä komeaan miehen, jonka mielestä koolla on niin vähän väliä, että sen voi ainakin nimessä vaihtaa korkeaan c:hen.

Vaivaisen pitäisi päästä vaivattomasti lääkäriin. Koska lääkäreitä ja hoitajia on monenlaisia, on vaikea tietää, ketä heistä pitäisi vaivata.
Sote-uudistus poistaa tämän murheen. Kun organisaatioiden väliset raja-aidat saadaan kaadettua, kaikki jonottavat samassa paikassa.

Aina lääkäriltä ei saa toivottua vastausta. Onneksi on vaihtoehtoja, ja toiselta lääkäriltä voi pyytää toisen mielipiteen.
Lääkärillä voi olla vaihtoehtoinen näkemys vaivasta, mutta hän ei saa antaa vaihtoehtoisia hoitoja. Eräskin suomalaislääkäri antoi niitä yksityisvastaanotollaan ja sai juuri valvontavirasto Valviralta varoituksen. Vaikka hoitoa annetaan yksityisvastaanotolla, se ei ole yksityisasia.
Varoitettu lääkäri on myös kirjoittanut kirjoja, ei tosin lääkäriromaaneja. Komeutta tai häikäisevyyttä ei kannata tässä yhteydessä arvioida, mutta hän on kuitenkin erikoistunut kirurgisiin menetelmiin.
Vaihtoehtohoidoista puhutaan myös uskomushoitoina. Lääketiedettä ja uskoa ei voi aina erottaa toisistaan. Pääkaupunkiseutulaisten uusi potilastietojärjestelmäkin on nimetty katolisen munkkiluostarin johtajan mukaan Apotiksi.
Nimen taustasta liikkuu vaihtoehtoistakin tietoa. Järjestelmä tuo laite- ja ohjelmistotoimittajille A-luokan potin.

Ensi viikolla vietetään Kalevalan päivää. Kansalliseepoksen koonnut ja kirjoittanut lääkäri Elias Lönnrot kursi Karjalan matkoilla kuulemistaan jutuista kokoon Kalevalan ja Kantelettaren.
Toisen lääkärin, Pekka Puskan, Pohjois-Karjala-projektissa tavoite oli toinen ja vaihtoehtoinen. Juttuja laimennettiin vähentämällä suolaa ja poistamalla rasvaisimpia kohtia.
Lönnrot harjoitti keruumatkoillaan myös lääkärin ammattia. Hänellä oli aikaa kuunnella potilaita. Nykylääkäriä saattaa tympäistä, jos potilas kertoo kaikki asiat kahteen kertaan. Lönnrot sen sijaan hoksasi, että toisto on tyylilaji, mitä ilman Kalevala olisi puolta lyhyempi.
Kansamme onni on, että Lönnrot tohtoroi 1800-luvulla, jolloin tietoturva oli vaatimatonta. Nyt potilaitten laulamat Kalevalan ja Kantelettaren säkeet olisivat piilossa Kanta-arkistossa.

21.2.2020

Esivaalia elämä on vain

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 9.2.2020

Yhdysvaltain presidentinvaalien ensimmäinen äänestys järjestettiin Iowassa. Demokraatit ottivat siellä kantaa, kenet pitäisi valita puolueen ehdokkaaksi.
On hän kuka tahansa, helppoa ei tule olemaan. Vastassa on todennäköisesti istuva presidentti Donald Trump.
Todennäköisesti kahdessa mielessä. Todennäköisesti Trump on virassa vielä marraskuun vaalien aikaan, ja todennäköisesti hän on myös amerikkalaisen oikeiston ehdokas.

Demokraattien ensimmäinen vaalikokous on pidetty jo lähes 50 vuotta Iowan osavaltiossa. Sen tulos on usein ennakoinut esivaalien lopullista tulosta.
Iowassa asuu noin prosentti yhdysvaltalaisista, samoin kuin noin prosentti suomalaisista asuu Salossa.
Kaupunki kaipaa vetovoimatekijöitä. Kansalaisaloitteelle voisi vaatia, että Suomen presidentinvaaleissa ensimmäiseksi julkistettaisiin Salon tulos.
Saloon virtaisi vaalituristeja seuraamaan ääntenlaskentaa. Se kestäisi päiväkausia, joten syntyvyyskin saattaisi kääntyä nousuun.

Näyttöjä Salolla on.
Vuonna 1994 salolaisten enemmistö äänesti Martti Ahtisaarta, ja hän voitti vaalit. Vuonna 2000 salolaisten suosikki oli Tarja Halonen, josta tuli tasavallan presidentti. Esko Aho jäi toiseksi.
Vuonna 2006 salolaissyntyinen Sauli Niinistö oli ehdolla, ja silloin tapahtui säännön vahvistava poikkeus. Niinistö sai Salossa enemmän ääniä kuin toiselle kaudelle valittu Halonen – tosin vain vähän enemmän, eikä kaikilla äänestysalueilla.
Vuonna 2012 ja 2018 Niinistö oli suurin Salossa ja Suomessa.

Yhdysvalloissa demokraattien esivaalin ensimmäisessä mittelössä niukan voiton vei Pete Buttigieg.
Ei pahaa sanaa entisestä pormestarista, mutta jos suomalaiselta kysytään, niin toivottavasti Trumpin vastaehdokkaaksi valitaan joku, jolla on napakampi nimi. Kansanedustaja Ben Zyskowiczissakin on vielä opettelemista, Saksan kristillisdemokraattien puheenjohtajasta Annegret Kramp-Karrenbauerista puhumattakaan.
Elizabeth Warren olisi suomalaisille tutuin. Kun Kirka lauloi viime vuosituhannella Varrella virran, moni suomalaisperhe liikkui virralla Warren.

Ammattipoliitikolle koko elämä on esivaalia.
Paavo Väyrynen ilmoitti tällä viikolla palaavansa politiikkaan ja keskustaan. Hän liittyy eteläpohjalaisen Maalahdenseudun keskustan jäseneksi, mutta aikoo perustaa uuden osaston ja kääntyä sekä helsinkiläiseksi että ruotsinkieliseksi.
Politiikan huipuilla ikähaitari on laaja. Suomessa on ministereinä kolmekymppisiä naisia, Yhdysvalloissa presidentiksi pyrkii lähes kahdeksankymppisiä miehiä. Demokraattien Joe Bidenilla tulee syksyllä täyteen 78 vuotta ja Bernie Sandersilla 79 vuotta.
Suomeen valitaan uusi presidentti vuonna 2024. Paavo Väyrynen täyttää silloin 78.
”Saloon virtaisi vaalituristeja seuraamaan ääntenlaskentaa.”

2.2.2020

Isolla lavalla

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 2.2.2020

Sosiaalisen median ansiosta epäsosiaaliset tai sellaisiksi tekeytyvät ihmiset saavat äänensä kuuluviin. Kaukana ei olla siitä, että kaikki muut vaikenevat.
Somessa on myös helppo levittää väärää tietoa, jonka osa yleisöstä ottaa todesta, ja seuraukset voivat olla arvaamattomia.
Kuinka oikeisiin tietoihin perustui Britannian kansanäänestys, jonka tuloksena maa erosi juuri EU:sta? Tapausta juhlittiin joka tapauksessa toissa yönä torilla niin kuin suomalaiset ovat juhlineet jääkiekon MM-kultaa, Lordin euroviisuvoittoa ja Martti Ahtisaaren saamaa Nobelin rauhanpalkintoa.
Yksi kolmesta ei ole totta, valitettavasti.

Toreilla tapahtuu kaikenlaista.
Facebookissa voi katsella esimerkiksi videota, jossa Wuhanin torilla näkyy lepakoita, rottia ja käärmeitä. Näin siksi, että koronaviruksen tiedetään olevan lähtöisin lepakosta.
Mutta ollaanko videossa Salon ystävyyskaupungin iltatorilla odottamassa, että lavalle nousee sikäläinen Katri-Helena, tuo punakeltainen ääni?
Ei olla, vaan jossain päin Indonesiaa. Torilla tai videolla ei ole tekemistä koronaviruksen kanssa, eivätkä lepakotkaan ole tiettävästi kuolleet siksi, että ne lensivät lähellä tuulivoimalaa tai perussuomalaisten puoluetoimistoa.

Some-keskusteluissa käy muuten usein niinkin, että aihe vaihtuu kesken kaiken. Ja kun nyt kerran oli pakko ottaa tuulivoima puheeksi, mennään Märynummelle.
Siellä tuulivoima-alueella tehdään niin kuin kasvavilla kesäfestivaaleilla: laitetaan isommat lavat. Toisin kuin festareilla tuulivoimaloissa isommat lavat vähentävät ääntä. Välke lisääntyy kummassakin.
Lapojen pidennyksen jälkeen tuulivoimalan lähtömelu on 1,3 desibeliä. Arvo on täysin teoreettinen, sillä eivät voimalat minnekään lähde.
– Häiritseekö tuulivoimalan melu teitä?
– Että mitä?
– Eihän melu häiritse?
– Anteeksi kuinka?
Ja näin on suoritettu tuulivoimalan naapuruston kuuleminen.

Some-keskusteluissa käy muuten usein niinkin, että pitkässä ketjussa joku sanoo jotain, joka on sanottu jo ennen niin kuin esimerkiksi, että aihe voi vaihtua kesken kaiken.
Märyn myllyt näkyvät hienosti moottoritielle, jonka Turun puoleisessa päässä on yliopistollinen keskussairaala. Sieltä tiedotettiin tällä viikolla, että moottoritien päälle rakennettavasta uudesta sairaalasta tulee Majakka.
Myös Salon sairaalanmäelle suunnitellaan kymmenien miljoonien eurojen hintaista terveys- ja sairauskombinaattia. Sille annetaan nimi, jossa majakan lailla kauas näkyvä valo yhdistyy ikiaikaiseen tapaan viestiä ja nykyaikaiseen keskusteluilmapiiriin: Vainovalkea.