25.2.2018

Koira koulussa

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 25.2.2017


Maailmassa on satoja miljoonia lemmikkikoiria. Suomessa niitä on yli 600 000. Ei ihme, että niitä näkee kaikkialla ja kaikissa olosuhteissa.
Kotikoiran hyvästä luonteesta kertoo, että se suostuu viemään puolipukeisen isäntänsä tai emäntänsä ulos aamuvarhaisella, vaikka olisi koiran ilma.
Harvan kartanon herrasväellä on enää varaa vakituiseen palvelusväkeen, mutta palveluskoiria on monenlaisia. Armeijassa toimii koiranohjaajien työpareina sotilaskoiria. Aseistakieltäytyjille on omat siviilipalveluskoiransa.

Koska koiria on Suomessa kuin Vilkkilässä kissoja – ja tilastojen mukaan vähän enemmänkin – ei ole ihme, että niitä käytetään myös kouluissa. Lasten urheiluharrastuksissa seurakoiria on nähty jo pitkään.
Koulukoira on yleensä opettajan oma hauva, jonka  hän ottaa mukaan töihin tukemaan opetusta ja kasvatusta. Ensimmäiset esikoulukoirina aloittaneet noutajat noutavat tänä keväänä valkoisen lakin.

Koska kehityksellä on taipumus kehittyä, koulukoiria on alettu käyttää myös opetuksessa.
Kun maantiedon tunnilla käsitellään Itämeren rantavaltioita, vertaillaan Liettuanajokoiraa, Länsigöötanmaanpystykorvaa ja Pommerinpaimenkoiraa.
Historiassa voidaan puhua samaan aikaan sekä menneistä maista että eläinsuojelusta. Kuinka pitkäksi aikaa Saksan demokraattisen tasavallan paimenkoiran voi jättää ilman vettä Trabantin takapenkille?
Matematiikan tunnilla lasketaan sadan ja yhden dalmatialaisen pilkut. Terveystiedossa opitaan, että ei haukku haavaa tee.
Biologiassa nisäkkäiden risteytysten malleina käytetään Australian lammaskoiraa, pesukarhukoiraa ja valkoista ruotsin hirvikoiraa. Harvinaisemmaksi onnistuneen kopulaation esimerkiksi sopii lunnikoira.
Koulussa puhutaan myös ajankohtaisista asioista. Silloin luokkaan talutetaan Moskovanvahti, Koreanmastiffi tai Amerikanrottaterrieri.
Kotitaloustunnilla koiraa ei käytetä, mutta liikuntatunnilla juostaan kiinni kulkukoira.

Koiria on monenlaisia, mutta niin on koululaisiakin. Pystyykö koulukoira rauhoittamaan tunnelmaa luokassa tilanteessa kuin tilanteessa vai tarvitaanko joskus myös koirakoulua? Tiedä häntä.

11.2.2018

Varma alastulo

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 11.2.2018

Tämä on kisakone Pyeongchangiin. Aina on tilaa yhdelle, joka osaa käyttäytyä koreasti.
Asia selvä. Pakinoitsija ei pääse mukaan, mikä ei toisaalta ole ihme. Kun näin televisiossa numero rinnassa sivakoivia miehiä, luulin, että kyseessä on uusinta. Eihän hiihtokisoja järjestetä joka vuosi?
Vaihtoehtojakin oli. Yhdeltä kanavalta tuli edustavinta työtöntä etsivä Aktiivimalli haussa ja toiselta kansanedustajien twitter-tilejä tutkiva Senaattorit somessa.

Kansat kohtaavat olympialaisissa, mutta Pohjois-Korea ei aio tavata Pyeongchangissa yhdysvaltalaisia viranomaisia. Rajan yli Etelä-Koreaan tuli kuitenkin Pohjois-Korean nimellinen päämies ja todellisen johtajan sisko. Sen veli jäi kotiin ihailemaan sotilasparaatia.
Paraatin aikaistaminen olympialaisten avajaisten aattoon on provokaatio, mutta jos kerran on pakko marssia, on parempi, että sotilaat marssivat kotona ja urheilijat naapurimaassa kuin päinvastoin.

Talviolympialaisissa on hurja määrä lajeja, vaikka perhepiirissä kehitellyt ampuma-avantouinti ja hiihtomiekkailu eivät olekaan päässeet vielä edes näytöslajeiksi.
Urheilua on helppo kutsua pelkäksi viihteeksi tai bisnekseksi. Rajojen hakemisella on kuitenkin myös henkistä merkitystä. Mikä on esimerkiksi normaalia ja mikä ei?
Mäkihyppy on jaettu neljään alalajiin. Pienen, suuren ja lentomäen lisäksi on normaalimäki. Normaalia on, että tiukkaan haalarin pukeutunut henkilö laskee mäkeä, hyppää lentoon räpyttelemättä ja yrittää lopulta päästä maahan pystyssä ja muutenkin tyylikkäästi.
Toisaalta Laura Huhtasaari on presidentinvaalien jälkeen toistellut, että perussuomalaisuudesta on tulossa Euroopassa uusi normaali. Hänenkin tapauksessaan normaali liittyy siihen, millä tyylillä ihmiset yrittävät päästä maahan.

Kisojen ensimmäisiä lajeja on ollut curling. Se syntyi, kun talonmieheltä jäivät pihatyöt kesken. Curlingissa harjataan irtolumi pois, mutta jäälle ei heitetä hiekkaa. Älkää kokeilko tätä kotona.
Urheilua curlingkin toki on, ja heikkoa menestystä arvioidaan samalla tavalla kuin muissakin lajeissa.
Eipä siis muuta kuin, että vieläkään en pystynyt panemaan ihan parastani, mutta tälläkin suorituksella tuli tarvittava merkkimäärä täyteen. Loppujen lopuksihan tämä on vain aikuisen ihmisen leikkiä.
Parhaani tein, ja se riitti nyt tähän. Voitte kuvata sponsoriseinää. Vaikka kaikki muu kaatuu, se yhdistää urheilijoita ja kansakuntia.

5.2.2018

Vähin äänin

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 4.2.2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vannoi tällä viikolla juhlallisen vakuutuksen ja piti virkaanastujaispuheensa. Hän lainasi puheessaan samoja ystävänsä sanoja kuin kuusi vuotta sitten: Eivät voittajat niinkään presidenttiä tarvitse. Presidentin pitää osata seisoa ihmisen rinnalla myös hädän ja häviön hetkellä.
Välillä kysellään, onko Suomi maailmalla lääkäri vai tuomari. Tällä puheella ei kumpaakaan, vaan pappi.

Niinistön voitto oli ylivoimainen. Vastustajien kannattajat marisivat kampanjoinnin aikana, että Niinistö on hämäävästi häivyttänyt kokoomuslaista taustaansa asettumalla kansanliikkeen ehdokkaaksi. Tukijoukoissa hääri niin paatuneita kokoomuslaisia, että tuskin kokoomuksen entisen puheenjohtajan, valtiovarainministerin ja eduskunnan puhemiehen tausta jäi epäselväksi.
Niinistön kokoomuslaisuutta ovat hämärtäneet äänestäjät ainakin vuoden 2012 presidentinvaaleista alkaen.

Vaalikeskusteluissa sekaannuttiin myös aktiivimalliin, jota vastaan on tehty vahvasti kannatettu kansalaisaloite ja järjestetty lakkoja.
SDP on mukana vastarintamassa, ja puheenjohtaja Antti Rinne on luvannut, että kun hänen puolueensa on hallituksessa, lakia muutetaan.
Suurten kansanjoukkojen – niin kuin esimerkiksi työttömien – nöyryyttäminen ei sovi SDP:lle. Mieluummin demarit nöyryyttävät omia presidenttiehdokkaitaan äänestämällä muita.

Paavo Väyrynen oli ensimmäisen kerran presidenttiehdokkaana 30 vuotta sitten. Nelikymppisen Väyrysen kilpailijoiden nimet kertovat, kuinka toista aikaa elettiin: kokoomuksen Harri Holkeri, demokraattisen vaihtoehdon Jouko Kajanoja, SKDL:n Kalevi Kivistö sekä tasavallan presidentti Mauno Koivisto, joka valittiin toiselle kaudelle.
Väyrysen virta ei loppunut tämän talven vaaleihin. Hän on ilmoittanut tavoittelevansa seuraavaksi keskustan puheenjohtajuutta.
Mutta miten on muiden presidenttiehdokkaiden laita? Arvioivatko Itämeren alueen poliittista tilannetta vuoden 2048 vaaleissa seitsemänkymppiset Laura Huhtasaari ja Merja Kyllönen?
Ja nuorimmat äänestäjät kysyvät Niinistöstä ja Haavistosta, että olivatko ne kaksi eri ehdokasta.

Väyrynen aikoo haastaa keskustan istuvan puheenjohtajan Juha Sipilän. Sipilä puolestaan kytki oman jatkonsa ennen vaaleja löyhällä lausunnolla Matti Vanhasen vaalimenestykseen.
Vanhanen sai vain vähän yli neljä prosenttia äänistä, ja Sipilä totesi, että siihen verrattuna hän onkin itse aika suosittu. Siitä on hyvä jatkaa.
Valtakunnassa on muutenkin kaikki hyvin, kun virallinen vallan vahtikoira Lennu pysyy linnassa.