23.2.2020

Toinen mielipide

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 23.2.2020


Grace rakastaa työtään elinsiirtokoordinaattorina sydneyläisessä sairaalassa. Marcus on häikäisevän komea kirurgi, jonka sydän on täynnä tuskaa. Voisiko Grace voittaa hänen sydämensä?
Vaikka äkkiseltään voisi luulla, edellinen ei ole peräisin hallituksen sote-uudistuksen papereista. Se on lukemaan houkutteleva tiivistelmä Emily Forbesin lääkäriromaanista Avaa lukittu sydän.
Nokkelimmat jo hoksasivatkin, että meillä Grace ei koordinoisi elinsiirtoja niin kuin Australiassa, missä oikeille paikoilleen siirrettävää riittää, kun ihmiset kulkevat pää alaspäin, vaan tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta.
Siinäkin hommassa voi toki törmätä komeaan miehen, jonka mielestä koolla on niin vähän väliä, että sen voi ainakin nimessä vaihtaa korkeaan c:hen.

Vaivaisen pitäisi päästä vaivattomasti lääkäriin. Koska lääkäreitä ja hoitajia on monenlaisia, on vaikea tietää, ketä heistä pitäisi vaivata.
Sote-uudistus poistaa tämän murheen. Kun organisaatioiden väliset raja-aidat saadaan kaadettua, kaikki jonottavat samassa paikassa.

Aina lääkäriltä ei saa toivottua vastausta. Onneksi on vaihtoehtoja, ja toiselta lääkäriltä voi pyytää toisen mielipiteen.
Lääkärillä voi olla vaihtoehtoinen näkemys vaivasta, mutta hän ei saa antaa vaihtoehtoisia hoitoja. Eräskin suomalaislääkäri antoi niitä yksityisvastaanotollaan ja sai juuri valvontavirasto Valviralta varoituksen. Vaikka hoitoa annetaan yksityisvastaanotolla, se ei ole yksityisasia.
Varoitettu lääkäri on myös kirjoittanut kirjoja, ei tosin lääkäriromaaneja. Komeutta tai häikäisevyyttä ei kannata tässä yhteydessä arvioida, mutta hän on kuitenkin erikoistunut kirurgisiin menetelmiin.
Vaihtoehtohoidoista puhutaan myös uskomushoitoina. Lääketiedettä ja uskoa ei voi aina erottaa toisistaan. Pääkaupunkiseutulaisten uusi potilastietojärjestelmäkin on nimetty katolisen munkkiluostarin johtajan mukaan Apotiksi.
Nimen taustasta liikkuu vaihtoehtoistakin tietoa. Järjestelmä tuo laite- ja ohjelmistotoimittajille A-luokan potin.

Ensi viikolla vietetään Kalevalan päivää. Kansalliseepoksen koonnut ja kirjoittanut lääkäri Elias Lönnrot kursi Karjalan matkoilla kuulemistaan jutuista kokoon Kalevalan ja Kantelettaren.
Toisen lääkärin, Pekka Puskan, Pohjois-Karjala-projektissa tavoite oli toinen ja vaihtoehtoinen. Juttuja laimennettiin vähentämällä suolaa ja poistamalla rasvaisimpia kohtia.
Lönnrot harjoitti keruumatkoillaan myös lääkärin ammattia. Hänellä oli aikaa kuunnella potilaita. Nykylääkäriä saattaa tympäistä, jos potilas kertoo kaikki asiat kahteen kertaan. Lönnrot sen sijaan hoksasi, että toisto on tyylilaji, mitä ilman Kalevala olisi puolta lyhyempi.
Kansamme onni on, että Lönnrot tohtoroi 1800-luvulla, jolloin tietoturva oli vaatimatonta. Nyt potilaitten laulamat Kalevalan ja Kantelettaren säkeet olisivat piilossa Kanta-arkistossa.

Ei kommentteja: