29.9.2019

Lämminhenkinen ilmastokokous - koirat haukkuvat, katamaraani kulkee

Meitä oli siellä Macron, Johnson ja Erdoğan ja kymmeniä, kymmeniä muita – siellä New Yorkin ilmastokokouksessa. Samaan aikaan oli menossa YK:n yleiskokouskin, eikä aina niin erottanut, kuka oli paikalla mistäkin syystä.
New Yorkissa me olimme siksi, että siellä on Yhdistyneiden kansakuntien pääkonttori ja miljoonia ihmisiä pienellä alueella muistuttamassa, että kaikki, mitä teemme, vaikuttaa muiden elämään.
Sellaisessa ympäristössä on turvallista pitää kokousta ilmaston lämpenemisestä. Talot ovat niin korkeita, että vaikka jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee, vintillä voi äänestää puheenjohtajasta ja valita pöytäkirjantarkastajia vaikka kuinka pitkään. Ja arvostelijoille voi hihkaista, että koirat haukkuvat, katamaraani kulkee.

Ilmaston lämpeneminen on yhteinen huolemme, ja tilanne on vakava niin kuin poliittiset johtajat yksi toisensa jälkeen kävivät puhujakorokkeella vakuuttamassa.
Puhuttiin muun muassa hiilineutraaliudesta. En viitsinyt sanoa ääneen, että on joskus on vaikea pysyä maailman vauhdissa mukana, kun muistaa vielä, kuinka merkittävä tavoite oli pitää ruokakomero hiirineutraalina.

Olisivat varmaan pyytäneet, että hakisin takkini ja häipyisin.
Selitä siinä sitten, että leikillänihän minä ja että kai te kuulitte, mitä presidenttimme Sauli Niinistö sanoi. Että tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta on jo pitkään ollut selvää ja että kyseessä on planeettamme kohtalo.
Ja selitä siinä, että otat ilmastonmuutoksen vakavasti, kun puolet suomalaisista on sitä mieltä, että sen vaikutuksia liioitellaan.

Julkisuudessa arvioitiin, että näkyvät ja tuntuvat sitoumukset ilmastokriisin ratkaisemiseksi jäivät vähiin.
Niin varmaan jäivät, ja täytyy tunnustaa, että vaikka paikalla oli suuri joukko maailmanpolitiikan vaaleilla valittuja ja muita virallisia vaikuttajia, minuakin kosketti eniten nuoren ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin puhe. Siinä oli tunnetta ja tahtoa.
– Te olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä sanoilla, ja kuitenkin minä olen yksi onnekkaista, Greta sanoi.
Sitten hän sanoi vielä, että ihmiset kärsivät ja kuolevat ja että koko ekosysteemi on romahtamassa.
Nousimme oikein seisomaan ja taputimme hurjasti. Hyvin sanottu ja hienosti puhuttu!
Pyysimme, että Greta tulee taas ensi vuonna. Sama puhe käy.

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 29.9.2019

Ei kommentteja: