29.2.2016

Kohtalonkysymyksiä

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 28.2.2016

Lähi-idästä Balkanin kautta Keski-Eurooppaan suuntautunut ei-toivottu muuttoliike on saatu pysäytettyä. Bosborinsalmen takaisten matkalaisten eteneminen katkesi Wienin porteille.

Anteeksi. Tämä uutinen olikin vuodelta 1529, jolloin kaupunkia piiritti Suleiman Suuri, mutta me emme hätkähdä pienistä virheistä, vaan etenemme kohti nykyaikaa.

Lähi-idästä Balkanin kautta Keski-Eurooppaan suuntautunut ei-toivottu muuttoliike on saatu pysäytettyä. Bosborinsalmen takaisten matkalaisten eteneminen katkesi Wienin porteille.

Anteeksi uudelleen. Tämä uutinen kuulosti vanhalta, mutta oli silti uudempi kuin edellinen. Wienin ympärille taisteluhautoihin teknisiin sotaharjoituksiin kaivautuneet osmanit lyötiin lopulta sulttaani Mehmed IV:n aikana vuonna 1683.

He viipyivät  Itävalta-Unkarin pääkaupungin liepeillä 150 vuotta. Oleskelulupien käsittely on kestänyt pitkään ennenkin.

Otetaan vielä kerran uusiksi. Lähi-idästä Balkanin kautta Keski-Eurooppaan suuntautuvaa ei-toivottua muuttoliikettä yritetään hillitä. Se on kohtalonkysymys Euroopan unionille, sanoi Itävallan sisäministeri Johanna Mikl-Leitner tällä viikolla Wienissä – kaupungissa, jossa on ratkottu kohtalonkysymyksiä jo satoja vuosia.

Salokin on saanut osansa nykyaikaisesta kansainvaelluksesta. Kohtalonkysymys kaupungille ovat kuitenkin uudet työpaikat.

Tällä viikolla perustettiin ensin huhumylly, mutta viimeisten tietojen mukaan Saloon on kin tulossa uusi kännykkätehdas.

– Sehän on hyvä uutinen. Työpaikkoja tulee takaisin. Tuhannen tulimmaista!

– Tuhat on kyllä liioittelua.

– No voin yhden kerran!

– Älä nyt vähättele. Ei yksi ihminen tehdasta tee.

– En minä sillä. Kunhan sadattelin.

– Sata kuulostaa hyvältä.

– Sama se, kunhan maksavat kymmenykset Saloon.

Aivan alkuunsa tyrehtyi se varma luulo, että Salon sokeritehdas avataan uudelleen, koska sähkötöissä tarvitaan välillä vieläkin sokeripaloja.

21.2.2016

Äärikeskimääräistä

Pakina julkaistu Salon Seudun Sanomissa 21.2.2016

Tutkimuksen mukaan suomalaiset harrastavat seksiä keskimäärin kerran viikossa. Kerrat ovat niin harvassa, että on aivan aiheellista puhua vain harrastamisesta.

Todellisuus on yhtä, toiveet toista. Ne ovat lähempänä vanhoissa yhteislauluvihoissa määriteltyä tasoa: jos sais kerran reissullansa ja toisen kerran kotona.

Keskiarvoihin suhtaudutaan yleisesti epäillen. Ne eivät kerro totuutta. Mutta mitä jää jäljelle, jos samaan aikaan ollaan sekä keskiarvokriittisiä että huolestuneita ääripäistä?

Kun keskimääräinen keskituloinen suomalainen hakee keskihintaisen keskioluen keskikaupungilta ja käy kerran keskikesällä keskikokoisella perheautolla Keskisellä, on kaikki keskimäärin hyvin. Maassa on rauha ja ihmisillä hyvä tahto.

Asiaa havainnollistaa tositarina peurametsältä.

Bisnesideaa kehittelevä insinööri, parisuhdeohjelmasta toipumislomalla oleva psykologi ja todennäköinen tilastotieteilijä olivat jahdissa. Saalis tuli näkösälle. Kolmikko oli sopinut, että insinööri ampuu.

PAM!

Luoti meni oikealta ohi. Peurakaan ei edes pelästynyt, vaan jäi pellon reunaan seisomaan.
Insinööri tutki asettaan. Jokin tekninen vika siinä täytyi olla.

Seuraavaksi ampui psykologi.

PAM!

Nyt sihti oli liikaa vasemmalle. Jokin alitajunnasta kumpuava kokemus esti minua tappamasta, selitti psykologi.

Tilastotieteilijä ei edes nostanut pyssyä poskelleen vaan iloitsi: Me saatiin se!

Asiat olivat keskimäärin hyvin jo viime vuonna. Silloin irtisanottiin 12 000 ihmistä, mutta yritykset tekivät niin hyvää tulosta, että osingot ovat ennätyssuuret.

Myös muuttoliikkeen säätelyllä päästään ihanteelliseen keskivertoon. Pienituloisia ei päästetä Suomeen, ja suurituloiset eivät halua jäädä tänne.

Tähän tasapainoon uhkaa kuitenkin tulla muutos, sillä kiinalaisyhtiö suunnittelee rakentavansa Perämeren perukoille Kemiin miljardilla eurolla biodieseljalostamon.

Ulkomaalaiset! Ensin ne tuovat tänne työpaikkansa ja kohta varmaan naisetkin!